EU-sääntelyn tavoite on parantaa tekijän asemaa digitalisoituvassa maailmassa, mikä on Suomen lakiluonnoksessa sivuutettu.
Melart, Mylly, Pihlajarinne ja Weckström kritisoivat tekijänoikeusjärjestöjen kannanottoja opetus- ja kulttuuriministeriön esityksestä tekijänoikeuslaiksi (HS 10.12.2021). Heidän mukaan lakiluonnos on pääpiirteissään linjassa EU-oikeuden kanssa. He perustelevat väitettään ainoastaan alustayritysten toimintaa sääntelevän artikla 17:n osalta, jättäen käsittelemättä tekijöiden asemaa säänteleviä artikloja 18 – 23 koskevat ilmeiset puutteet kansallisessa lainvalmistelussa.
Tekijöiden edustajina olemme kritisoineet lakiluonnosta siltä osin, kuin sillä on pyritty hautaamaan tekijöitä suojaavat EU-säännökset.
Direktiivi tunnustaa tekijän heikon neuvotteluaseman ja suojantarpeen. Direktiivin mukaan tekijälle tulee taata oikeus asianmukaiseen ja oikeasuhtaiseen korvaukseen, oikeus saada tietoa teoksen käytöstä ja mahdollisuus saattaa riidat vaihtoehtoiseen riidanratkaisumenettelyyn. Suomen lakiluonnoksessa nämä oikeudet eivät toteudu käytännössä, ja lakiehdotusta tulee näiltäkin osin muuttaa vastaamaan direktiivin tarkoitusta. Lakiluonnos on kritiikkinsä ansainnut.