Audiovisuaalisen alan tekijät ry lausui Kulttuurin tulevaisuustyöryhmän raportista maanantaina 7.11.2022 

Kesällä 2021 tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen asetti työryhmän selvittämään kulttuurialan tulevaisuuden haasteita ja koronapandemian aiheuttamista ongelmista johtuvaa jälleenrakennustarvetta. Koronapandemia heitti häpeilemättömän kirkkaan valokeilan poliittisessa päätöksenteossa vallitsevaan ymmärtämättömyyteen kulttuurialan toimintaedellytyksistä, vaikutuksista ja yhteiskunnallisesta merkityksestä. Jo tuolloin oli selvää, että vuonna 2023 alkavalla hallituskaudella tarvitaan hallitusohjelmaa, jossa huomioidaan kulttuurialan tärkeänä osana suomalaista yhteiskuntaa. Toiveissa on, että mahdollisimman monet puolueet ottavat mukaan omiin hallitusohjelmatavoitteisiinsa kulttuurikysymykset. 

Avate kannattaa kaikkia raportissa esitettyä toimenpiteitä, korostaen kulttuurialalla työtään tekevien työskentelyolosuhteiden ja sopimuksellisen aseman parantamista. Seuraavaksi muutamia nostoja tekemistämme huomioista raportissa esitetyistä toimenpiteistä. 

Kulttuurin rahoituksen lisääminen on ehdottoman kannatettavaa ja kulttuurin rahoitukseen tulee suhtautua kannustimena tuottaa jatkossakin enemmän kuin valtion toimintaan kohdentama rahoitus on. Tämän vuoksi kulttuuribudjetin nostaminen yhdellä prosentilla on tärkeää.  

Rahoituksen lisääminen ei saisi aiheuttaa vain kulttuuritoiminnan määrällistä kehitystä, vaan painopisteen tulee olla laadun kehittymisessä. Business Finlandin mukaan jo nyt AV-tuotantojen budjetit ovat kolminkertaistuneet julkisen ja yksityisen rahoituksen lisääntymisen myötä. Samanaikaisesti tekijöitä edustaville järjestöille raportoidaan heikentyneistä työolosuhteista, pienentyneistä tuloista ja siitä, että työ tehdään aikaisempaa tiukemmilla aikatauluilla. Eri rahoitusinstrumenttien myöntökriteereissä tulee huomioida entistä kestävämmän työntekijäposition toteutuminen, jotta voimme turvata osaavien tekijöiden riittävyyden kulttuurialan kasvun ja kehityksen tueksi. Audiovisuaalisella alalla työskentelyolosuhteita voidaan konkreettisesti parantaa siten, että julkista rahoitusta myönnettäisiin ainoastaan sellaisille tuotannoille, joissa työnantajavelvollisuudet toteutuvat lain edellyttämällä tavalla. 

AV-alan kasvusopimus on hieno osoitus luovan talouden saamasta kunnioituksesta yhteiskunnassa. On kuitenkin hälyttävää, kuinka vähäiseen osaan tekijöiden kuuleminen sopimusta valmistellessa jäi. Valitettavasti tämä näkyy myös lopullisessa kasvusopimuksessa, joka sivuuttaa työntekijöiden heikon aseman alalla ja typistää kestävyyden, sekä vastuullisuuden, vain ekologisiin teemoihin. AV-alan työskentelyolosuhteisiin sisältyy useita piirteitä, jotka altistavat sekä tekijät että esiintyvät taiteilijat häirinnälle ja muulle vallan väärinkäytölle. Näitä piirteitä ovat muun muassa määräaikaiset työsuhteet, tekijöiden riippuvuus jokaisesta työmahdollisuudesta ja työn tekeminen taiteen parissa, jolloin taiteen nimissä saatetaan edellyttää epäsovinnaisia tekoja.  Kasvusopimukseen tulee kytkeä vahvasti alan kehittäminen vastuullisempaan suuntaan laajasti ymmärrettynä, jotta voidaan jatkossa taata ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä tekeminen. Perustavanlaatuisista sopimus- ja työehdoista sopiminen ei saa olla vain yksilöiden harteilla, tämän vuoksi tekijöiden asemaa tulee vahvistaa. Tekijöiden näkökulmasta on pidettävä huolta, että EU:n kollektiivisen sopimisen ohjeet eivät kompastu kansalliseen lainsäädäntöön. 

Immateriaalisiin oikeuksiin liittyvän osaamisen kehittäminen tulee olemaan jatkossa vahva kansallinen kilpailuvaltti, kun globaalisti siirrytään nykyistäkin enemmän aineettomaan kuluttamiseen. Jotta tekijöiden oikeudet eivät jää tämän kasvun jalkoihin, muun muassa DSM-direktiivin kansallinen implementointi tulee tehdä direktiivin sanamuodon mukaisesti. Direktiivi tunnustaa tekijän heikon neuvotteluaseman ja suojantarpeen. Direktiivin mukaan tekijälle tulee taata oikeus asianmukaiseen ja oikeasuhtaiseen korvaukseen, oikeus saada tietoa teoksen käytöstä ja mahdollisuus saattaa riidat vaihtoehtoiseen riidanratkaisumenettelyyn. Näiden oikeuksien toteutuminen tulee taata kansallisessa lainsäädännössä.  

Tekijänoikeuksien taloudellisten vaikutusten osalta on huomioitava, että sopimusosapuolilla on usein varsin laajat mahdollisuudet sopia sopimuksen ehdoista. Näissä neuvotteluissa työnantaja-asemassa olevilla tuottajatahoilla on merkittävä valta-asema suhteessa tekijöihin. Useimmissa tilanteissa tämä johtaa siihen, että tekijät joutuvat luopumaan omista taloudellisista ja osin myös kollektiivisesti hallinnoiduista tekijänoikeuksistaan, jotta he saavat työtä. Tekijöiden asema paranisi huomattavasti, jos lainsäädäntö kannustaisi osapuolia sopimaan tekijänoikeuden luovutuksesta kollektiivisesti. Käytännössä kannustus voidaan toteuttaa siten, että lainsäädännössä todetaan kollektiivisesti sovittu tekijänoikeuskorvaus määrältään oikeasuhtaiseksi ja asianmukaiseksi.  

Lue lausuntomme kokonaisuudessa täältä: https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/ProposalReport/GetSocialMediaReport?proposalId=c45bc0fb-bac3-41dc-b532-50ebcdb9f9e7&reportId=6184 

Vastaa