Music x Media järjestettiin 4.–7.10.2023 Tampere-talossa ja Avate osallistui tapahtumaan perjantaina ja lauantaina. Ohjelmassamme esittelimme rahoittamaamme tutkimusta käsikirjoittajien, näyttelijöiden ja ohjaajien työtyytyväisyydestä, koetusta laadusta ja taiteellisesta vapaudesta av-tuotannoissa, sekä käynnissä olevaa metadatan keräämisprosessin kehittämishanketta. Omien tutkimusten ja hankkeiden lisäksi olimme kutsuneet lauantaille kaksi kansainvälistä puhujaa keskustelemaan suoratoistosta saatavista tekijänoikeuskorvauksista. Muusikkojen liiton kanssa järjestimme yhteisen paneelin suoratoiston vaikutuksista tekijöille ja esiintyville taiteilijoille.
Tutkimuksesta ja kehittämishankkeestamme tulemme kertomaan tarkemmin myöhemmin, joten tässä artikkelissa keskitytään kansainvälisten vieraidemme puheenvuoroihin.
Luovuttamaton korvausoikeus Euroopassa
Society of Audiovisual Authorsin pääsihteeri Cécile Despringre avasi lauantain ohjelman kertomalla eurooppalaisista tekijänoikeuskäytännöistä av-alalla. Hän keskittyi puheessaan DSM-direktiivin 18 artiklan määrittelemään asianmukaiseen ja oikeasuhtaiseen korvaukseen teosten käytöstä ja niihin mekanismeihin, joilla tätä on turvattu Euroopassa.
Audiovisuaalisten teosten oikeudenhaltijoiden joukko on varsin laaja ja yleisön saataviin teoksien saattamiseen koostuu usein useammasta oikeudenluovutusvaiheesta. Tämä vuoksi tekijät ja esittävät taiteilijat ovat hyvin etäällä yleisörajapinnasta ja sopivat oikeuksien luovuttamisesta tuotantoyhtiöiden kanssa. Tekijänoikeuksien kollektiivinen hallinnointi on omiaan parantamaan tekijöiden asemaa korvauksista sovittaessa. Kollektiivihallinnoinnin avulla pyritään pääsemään mahdollisimman lähelle käyttäjää ja sopimaan teosten käytöstä maksettavista korvauksista suoraan lähettäjä- ja suoratoistoyritysten kanssa.
DSM-direktiivi pitää kollektiivisesti hallinnoituja tekijänoikeuskorvauksia automaattisesti asianmukaisina ja oikeasuhtaisina. Euroopassa suoratoistopalveluiden teosten käyttöön liittyvistä kollektiivisesti hallinnoiduista korvauksista on säädetty laissa seuraavissa maissa:
Belgia, Espanja, Italia, Slovenia, Sveitsi ja Viro. Lisäksi Ranskassa on vapaaehtoiseen kollektiivihallintoon perustuva malli. Kollektiivisesti hallinnoidut korvaukset koskevat niin alkuperäistuotantoja kuin suoratoistopalvelun hankkimia esitysoikeuksia jo valmiisiin tuotantoihin.
Despringren esitykseen voit perehtyä täällä:
Sopimukseen suoratoistopalveluiden kanssa
Lain suoma turva kollektiivihallinnoinnille ei ole ainoa mahdollisuus sopia käyttöön perustuvista tekijänoikeuskorvauksista kollektiivisesti. Tästä Tampereella kertoi tarkemmin Tanskan ohjaajaliiton puheenjohtaja Rasmus Kloster Bro.
Vuonna 2022 Tanskan av-ala nousi otsikoihin tuotantojen 11 kuukautta kestäneiden keskeytysten vuoksi. Keskeytykset johtuivat Create Denmarkin ja suoratoistopalveluiden välisistä tekijänoikeuskorvausten kollektiivineuvotteluista, jotka lopulta päättyivät sopimukseen muun muassa Netflixin kanssa.
Create Denmark on tanskalainen vastine Avatelle, 11 av-tekijäjärjestön yhteinen kollektiivihallinnointiorganisaatio, jonka tarkoituksena on huolehtia laajalla yhteistyöllä tekijöiden oikeuksista suoratoistopalveluiden aikakaudella. Create Denmarkia ei tunnustettu neuvotteluosapuolena sen alkutaipaleella, mutta peräänantamattoman työn tuloksena järjestö pääsi lopulta neuvottelemaan tuottajajärjestön kanssa alustavasta tekijänoikeusien kollektiivisopimuksesta.
Tämän sopimuksen oli tarkoitus olla perustana suoratoistopalveluiden kanssa käytäville neuvotteluille, mutta valitettavasti neuvottelujen edetessä tuottajaosapuoli jättäytyi sopimuksesta. Tämän takia Create Denmark neuvotteli lopulta sopimuksen suoraan jäsenjärjestöjensä ja suoratoistopalveluiden välillä. Eräät suoratoistopalvelut velvoittivat sopimuskumppaneita tiukoilla salassapitosopimuksilla, joiden vuoksi sopimusneuvotteluista ei voinut keskustella jäsenistön kanssa yksityiskohtaisesti ja osa lopullisista sopimuksista on vain neuvotelleiden ja korvauksia hallinnoivien henkilöiden tiedossa. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa yksittäinen tanskalainen tekijä ei tiedä millaista hinnoittelua hänen oikeuksiinsa sovelletaan.
Suoratoisto, aikamme radio?
Muusikkojen osalta tekijänoikeuksien lisensointikäytännöt ovat huomattavasti paremmalla tilalla kuin av-tekijöiden tapauksessa. On kuitenkin erityisesti esittäviä taiteilijoita eli artisteja ja studiomuusikoita koskevia haasteita, joita kansainvälisen muusikkojen liiton varapuheenjohtaja Horace Trubridge esitteli omassa puheenvuorossaan.
Suoratoisto on muodostunut merkittäväksi, jopa määrääväksi tavaksi kuunnella musiikkia. Muusikkojen oikeudet on turvattu perinteisemmäksi mielletyissä jakelukanavissa, mutta digitaalinen murros on ajanut kuuntelun enenevissä määrin suoratoistopalveluihin. Kehityksen myötä radiosoitosta korvauksiin tottuneet muusikot ovat törmänneet uuteen todellisuuteen, jossa suoratoisto-oikeudet ostetaan kertakorvauksella ja kappaleen suosio ei kumuloikaan enää ansioita sen esittäjille.
Myös musiikkialalla on tunnistettu luovuttamattoman korvausoikeuden mahdollisuudet ja kollektiivisten sopimusten edut suhteessa suoratoistopalveluihin. Eräs erityisen kiinnostava seikka kollektiivisesti hallinnoituihin oikeuksiin liittyy vastavuoroisuussopimusiin. Näiden sopimusten perusteella eri maiden kollektiivihallinnointiorganisaatiot voivat keskenään sopia omien maidensa tekijöiden korvausten keräämisestä toisen maan suoratoistokäytöstä.
Ilman vastavuoroisuussopimusta tätä mahdollisuutta ei ole, jolloin naapurimaassa kuunneltu kappale ei tuloudu kotimaassa tekijälleen.
Suoratoiston edut ja haitat
Lauantain puheenvuoroja seurasi vielä yhteinen paneeli, jossa keskusteltiin suoratoistopalveluiden mukanaan tuomista mahdollisuuksista ja haasteista. Kaikki puhujat jakoivat käsityksen, että nykyinen arvoketju eli tulojen jakautuminen ei ole kunnossa ja suoratoistopalveluiden tuli tunnistaa paremmin tekijöille maksettavien korvausten merkitys myös sisällön laatuun ja saatavuuteen. Uhkana on, että tekijät eivät enää saa riittävästi korvauksia tekemästään työstä, jolloin ei ole mahdollisuutta jatkossa tuottaa uutta sisältöä suoratoistopalveluiden yleisöille.
Paneelissa sivuttiin myös suoratoistopalveluita mahdollisina demokraattisemman sisällöntuotannon airuina. Musiikkialalla julkaisukynnys on madaltunut, kun levy-yhtiöiden merkitys kappaleiden jakelussa on pienentynyt. Av-alalla sisältöjen tuottaminen on vaativampaa ja resurssi-intensiivisempää, jolloin itse tuotettujen sisältöjen julkaiseminen keskittyy verkkosisällönjakopalveluihin suoratoistopalveluiden sijaan. Suoratoistopalvelut ovat kuitenkin laventaneet kansainvälistä kiinnostusta, kun ulkomaiseen levitykseen päätyvien tuotantojen ei tarvitse lähtökohtaisesti olla enää englanninkielisiä. Tämä on mahdollistanut omaleimaisempien tuotantojen toteuttamisen ja niiden menestymisen.
Paneelin lopuksi Cécile Despringre kiteytti eurooppalaisen yhteistyön tärkeyden tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden kestävämmän tulevaisuuden puolesta. Tarvitsemme sektorirajat ja maiden rajat ylittävää yhteistyötä, jossa jaamme tietoa hyvistä ja huonoista käytännöistä ja pyrimme yhdessä turvaamaan kestävämmät sopimukset Euroopan laajuisesti, Läpinäkyvyys on kaiken kehittämisen perusedellytys ja sen saavuttamiseen tarvitaan kaikkien tekijöiden ponnisteluja. Määräävässä markkina-asemassa olevilla toimijoilla on tieto teosten käytöstä ja tuo tieto on valtaa. Se tulisi saada myös tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden saataville. Yksi keino tiedon jakamiseksi on kollektiivinen tekijänoikeuksien hallinnointi, Korvausten perustuessa käyttöön, tulee teosten käytöstä myös raportoida. Yhdessä on helpompi pyytää läpinäkyvyyttä kuin yksin.