21.3.2023
Eilinen kevätpäiväntasaus antaa lupauksen päivien kirkastumisesta ja valoisammassa ajanjaksosta. Kohti aurinkoisempaa tulevaisuutta on kuroteltu myös maaliskuun aikana Käsikirjoittajien killan järjestämässä Script Tampere -tapahtumassa, sekä Suomen elokuvaohjaajaliiton 40-vuotisjuhlien seminaarissa ja sen yhteydessä järjestetyssä pohjoisten ohjaajaliittojen tapaamisessa. Molemmissa yhteyksissä on käyty keskustelua kestävämmän tulevaisuuden rakentamisesta epävarmemmaksi muuttuneessa toimintaympäristössä.
Tampereen elokuvajuhlien yhteydessä järjestetty Script Tampere keskittyi sarjoihin ja elokuviin. Niiden käsikirjoittamista lähestyttiin kehittelemisen ja yhteistyön teemoista, sekä pohdittiin myös käsikirjoituksen luonnetta itsenäisenä tekosena. Monissa puheenvuoroissa kuului tarve av-alan yhteiseen tavoiteasetantaan, niin sisältöjen kuin koko alan kehittämisen näkökulmasta. Vastaava ajatus oli vahvasti läsnä pohjoisten ohjaajaliittojen tapaamisessa Hanasaaressa viime viikon lopulla. Käydyissä keskusteluissa nousi esiin, kuinka sekä vahvat tekijä- että tuottajajärjestöt kykenevät yhteistuumin huolehtimaan paikallisen tuotannon elinvoimaisuudesta ja omaleimaisen äänen säilymisestä. Kestävämpää tulevaisuutta on tärkeää luoda yhtenä rintamana, eikä vastakkainasettelujen kautta.
Kansallisen ja kansainvälisen yhteistyö on arvokasta ja välttämätöntä sekä tekijäryhmien että organisaatioiden välillä. Toimintaympäristön muuttuessa vauhdilla on kyettävä laaja-alaisempaan ajatteluun, joka pyrkii vahvistamaan alan toimivaa ekosysteemiä. Ohjaajaliittojen pohjoismaisissa tilannekuvissa korostui muun muassa haasteellisemmaksi muuttuva rahoitusympäristö ja streamereiden mukanaan tuoma markkinamuutos. Yksittäisten toimijoiden on miltei mahdotonta vaikuttaa itselleen suotuisasti tulevaisuuteen ja tämän vuoksi onkin etsittävä aktiivisesti yhteistä nimittäjiä muiden toimijoiden kanssa, kestävämmän ekosysteemin luomiseksi.
Pohjoismaisten puheenvuorojen jaettuna huolena oli av-tuotantokannustimeen tehtävien mahdollisten korotusten negatiivinen vaikutus audiovisuaalisen alan perusrahoitukseen. Samankaltainen riski on olemassa streamereiden maksuvelvoitteen mahdollistavan direktiivin kansallisen toteutuksen suhteen. Taustalla on päättäjien ymmärtämättömyys rahoitusinstrumenttien erilaisuudesta ja niiden tavoitteista. Tämän vuoksi on huolehdittavat olemassa olevan rahoituksen nykyisen tason turvaamisesta uusia rahoitusmuotoja ja lisärahoitusta edistäessä.
Tekijäryhmien yhteistyön voimasta esimerkkeinä käyvät streamereiden kanssa saavutetut kollektiiviset sopimukset, joiden neuvottelut ovat aiheuttaneet av-alalle sekä Tanskassa että aiemmin myös Norjassa pitkiä tuotantokatkoja. Näistä katkoilla on ollut merkittävää haittaa yksittäisten tekijöiden arkeen. Ankarista kuukausista huolimatta yhteisen tavoitteen eteen tehty työ ja siihen sitoutuminen on ollut lopulta eduksi tekijöille. Norjassa ja Tanskassa on voimassa olevat sopimukset heille keskeisten streamereiden kanssa. Nämä sopimukset turvaavat oikeasuhtaiset korvaukset teosten käytöstä ja mahdollistaa niiden toteutumisen valvomisen.
Kohti lisääntyvää valoa, niin keväisessä luonnossa kuin suomalaisella audiovisuaalisella alalla.
Matti